Osaamiseen ja oppimiseen perustuvat sivistykselliset voimavarat ovat maamme menestymisen ydin kansainvälistyvässä maailmassa
Maria-Terttu Hautanen-Jokela Kouluneuvos
Maamme väestön koulutustaso on tällä hetkellä korkea ja koulutuksen laatu on hyvä. Tutkimukseen ja kehittämiseen kohdistetut resurssit ovat jatkuvasti kasvaneet. Niinpä Suomi on menestynyt hyvin kaikissa viimeaikaisissa kansainvälisissä kouluvertailututkimuksissa. Maassamme yleisesti tunnustetaan, että koulutuksen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamisessa on ratkaisevan tärkeää. Siitä syystä meidän tulee huolehtia, että Suomi säilyy jatkossakin koulutuksen suhteen mallimaana muiden maiden joukossa.
Koulutusjärjestelmä on lähivuosina kuitenkin suurien haasteiden edessä. Yhteiskunta ympärillämme muuttuu kovaa vauhtia. Työvoimasta poistuu vuosina 2006-2011 yhteensä 660 000 henkeä. Ensi vuosikymmenen alussa nuoret ikäluokat eivät enää riitä turvaamaan koulutetun työvoiman tarvetta. Peruskoulutukseen tulevien ikäluokkien koko pienenee aina vuoteen 2020 asti. Väestön ikäkehitys ja työvoiman vanheneminen sekä samanaikainen tavoite nostaa työllisyysastetta edellyttävät koulutusjärjestelmältä joustavuutta ja kykyä muutokseen. Suuria muutoksia tapahtuu myös koulutuksen järjestämisessä. Tulevaisuuden oppimisympäristöt ovat uudenlaisia fyysisiä ja virtuaalisia oppimiskeskuksia. Verkostoissa ja verkostoista oppiminen korostuu entisestään, missä meillä on vielä kehittämistä tarpeeksi.
Tulevaisuuden kuvassa on edelleenkin tärkeitä tavoitteita koulutuksen järjestämisessä. Haluamme ennen kaikkea, että tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Koulutuksen laatu on säilytettävä tasokkaana. Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia pitää tukea ja ennaltaehkäistä syrjäytyminen kaikin tavoin. Koulutuksen kantavana ajatuksen tulee olla koko elämän kestävä oppiminen. Aikuisten koulutusmahdollisuuksia tulee parantaa ja aikuisten osaamista tulee pitää ajan tasalla, niin että he voivat sopeutua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin pitäisi pystyä ennakoimaan hyvissä ajoin. Koulutuksen työelämävastaavuutta tulee lisätä ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista pitää tukea. Koulutuksen keinoin tulee turvata kaikkien ikäluokkien osaaminen, muuten ei yhteiskunnan kansainvälinen kilpailukyky säily.
Hyvät oppimistulokset tämän päivän kansainvälisissä vertailuissa on saavutettu aikaisempien vuosien resursseilla ja tunnollisten opettajien ammattitaidolla ja sisukkuudella. Koulutuksen huippumaana säilyäksemme meidän on kannettava vastuu siitä, että järjestelmä ei pääse rapautumaan. Järjestelmän hyvät puolet pitää pystyä säilyttämään, mutta kehityksen kelkassa on pysyttävä mukana. On vastuuntunnottomuutta tuudittautua siihen uskoon, että kaikki sujuu hyvin jatkossakin. Tavoitteena tulee olla, että koulutuksen toimintaedellytykset ja olosuhteet entisestään paranevat ja opettajien riittävyys ja osaaminen varmistetaan. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan yhteiskunnan parhaat voimat.
Tuntien Petri Salon ja hänen käsityksensä maamme menestymisen edellytyksistä kansainvälistyvässä maailmassa, voin suositella, äänestä Petri Saloa.