Tämä on toiseksi viimeinen blogini ennen sunnuntain vaaleja. Teen tästä tarkoituksella hieman pitemmän ja perusteellisemman. Tämä on nimittäin kampanjani ensimmäinen päivä, kun pääsin kotiin jo alkuillasta.
Aloitetaanpa gallupeista. Niitä on tullut useita tällä viikolla, kaikki eri tutkimuslaitosten tekeminä. Eilinen Hesari niputti kaikki suuret puolueet virhemarginaalin, eli 2 %:n sisään. Hesari teettää tutkimuksensa Suomen Gallupilla, joka on yleensä kaikkein tarkimmin ennustanut vaalien lopputuloksen.
Tunti sitten saatiin viimeinen YLE:n tv-uutisten gallup, jonka tekijänä oli Taloustutkimus. Siinä Keskusta näyttäisi olevan karkaamassa ja sosialistit ja Kokoomus laskussa. Eroa meidän ja Sosiaalidemokraattien välillä on alle prosenttiyksikkö.
Muistutan vielä Ylen aikaisemmista tutkimuksista. Kunnallisvaalien alla vuonna 2004 YLE ennusti Kokoomukselle 18, 3 % ja vaaleissa toteutui 21, 8 % ( ero +3,5 %). Eurovaaleissa 2004 vastaava gallup ennusti 17,4 % kannatusta. Tulos oli 23,7 % (ero + 6,3% ). Viime presidentinvaaleissa 2006 ennuste Kokoomuksen Niinistölle oli 20 % ensimmäisellä kierroksella ja tulos oli 24,1%, (ero +4,1%).
Vaikka viime päivien gallupien perusteella näyttäisi siltä, että Matti Vanhanen saattaisi jatkaa ensi vaalikaudella pääministerinä, ei Kokoomuksessa anneta periksi. Kentällä on aivan käsittämättömän hyvä meininki ja töitä tehdään ehdokkaiden ja Kokoomuksen hyväksi hartiavoimin. Niin pitääkin. Vasta vaalipäivänä asia ratkaistaan.
****
Palaan vielä eiliseen päivään. Luin aamulla Ilkasta laihialaisen Jussi K. Niemistön mielipidekirjoituksen. Niemistö kyseli yleisönosastolla mitä minulla on maataloutta vastaan. Pidin Jussi K. Niemistöä nimenomaan keskustaoikeistolaisen yhteistyön kannattajana. Tilaisuus viime sunnuntaina Laihialla käytiin hyvässä hengessä ja paikalla oli useita kansanedustajaehdokkaita sekä Kokoomuksesta että Keskustasta.
Laihialla puhuttiin perusteellisesti maatalouspolitiikkaa. Siellä todettiin kylmiä tosiasioita. Mm. maataloustulo on pudonnut viimeisen neljän vuoden aikana peräti 25 %. Tämän neljän vuoden aikana Keskustalla on ollut maatalousministerin salkku.
Asiaa voi ihmetellä, varsinkin, kun tuottajille ei ole tullut enää yhtään lisää lomapäiviä, maatalouden kehittämisrahat ovat loppumassa ja myös KEMERA-rahat ovat riittämättömät. Laihian tilaisuudessa mukana ollut asiantunteva yleisö ja muut ehdokkaat olivat myös viimeaikaisesta kehityksestä ymmärtääkseni todella huolissaan. Jussi K. Niemistön mielipiteestä asiaan en ole enää niin varma. Jussi K. Niemistö oli paikalla tilaisuudessa ja esitti myös kysymyksiä.
Laihialla nousi esiin myös vanha, tuttu kysymys: miksi sinipunahallitus on vuonna 1995 leikannut rahaa maataloudelta. Kysymys kohdistettiin kotiseutuneuvos Rinnan toimesta minulle ja annoin perusteellisen vastauksen, vaikkakaan en ollut tuolloin vielä kansanedustaja. Laihialla antamani vastaus toistettakoon nyt vielä tässä:
Vuonna 1995 valtion talousarvion joka kolmas markka oli velkamarkka. Se lainattiin ulkomailta. Silloin jouduttiin leikkaamaan kunnilta kaksi miljardia markkaa. Leikkauksen kohteeksi joutuivat silloin myös mm. lapsiperheet ja eläkeläiset. Käytännössä leikattiin kaikilta yhteiskuntaryhmiltä. Itkettiin ja säästettiin. Oli pakko. Leikkauksilta ei välttynyt tuolloin maatalouskaan.
Kaikkia näitä tuolloin tehtyjä leikkauksia voidaan pitää epäoikeudenmukaisina. Jostain oli markat kuitenkin löydettävä kokoon, vaikka maataloudelta leikkaaminen oli ilmiselvästi ristiriidassa EU-ratkaisun kanssa.
Jos haluatte lisää tietoa mielipiteistäni maataloutta koskien, ovat ne luettavissa näillä sivuillani kohdassa Kannanottoja ja kirjoituksia. Aiheesta löytyy luettavaa myös Eduskunnan tietopalvelun sivuilta. Kaikkia maataloutta koskevia kirjoituksiani ei ole edes julkaistu kaikissa maakuntalehdissä.
Ihmettelen nykyisen hallituksen toimintaa tässä noususuhdanteessa, jossa rahaa tulee kuulemma ikkunoista ja ovista. Vasta tällä vaalikaudellahan suhdanteista ja veronkevennyksistä johtuen talous on lähtenyt hyvään nousuun. Bruttokansantuote on viimeisen vuoden aikana kasvanut peräti kuusi prosenttia.
Miksi nykyinen hallitus ei ole korjannut tätä maataloustuottajiin kohdistunutta epäoikeudenmukaisuutta, vaikka taloustilanne on ollut hyvä? Tosin peruspalveluministeri Liisa Hyssälän viime vaalien alla lupaama 300 euron korjaus kansaneläkkeisiinkin taisi jäädä luvattua pienemmäksi.
Oppositiopuolue Kokoomusta tuskin voidaan näistä epäkohdista syytellä.
****
Jokunen sana vielä viimeisistä kiertuepäivistä. Eilen kierrettiin Kauhavalla, Lapualla, Nurmossa ja Ylistarossa. Ylistarossa jopa kunnan sivukylillä. Kitinojan kirkolla mieltä lämmitti erityisesti uuden, pitkäaikaisen kokoomuslaisen tuki. Kiitos.
Ilta päättyi Ylistaron Untamalan yhteistalolle, josta kiirehdin sitten kotiin kirjoittamaan. Uskokaa tai älkää, illan vaalikeskustelusta jäi loppu näkemättä. Tuli nimittäin uni puseroon.
Tämä päivä onkin sitten kierretty omaa kotikuntaa, joka on muuten jäänyt vähän huonolle hoidolle tämän kampanjan aikana. Vaalipiiri on laaja, mutta härmäläisiin voin aina luottaa.
Kiersin Härmässä yksitoista eri kylää, ja jokaisessa paikassa oli vastassa uusia kasvoja. Samalla tuli hieman mitattua punamullan liikennepolitiikkaa. Kolmella eri tieosuudella kampanja-auto oli jäädä kiinni. Yksi oli tie Pelkkalasta Kojolaan, jonne eivät linja-autot ole tänään edes ajaneet. Toinen osuus oli Huhtamäestä Kuoppalaan, jota on kyllä edellisellä hallituskaudella hieman paranneltu, mutta pintamateriaali on edelleen pettävää. Sen tien jälkeen auto pestiin kesken päivän.
Tämän jälkeen ajoimme Kivihuhdan lenkin, jossa tie oli onnettomassa kunnossa, sekin. Kritiikki härmäläisiltä tässä asiassa oli todella perusteltua ja tiedän, että samanlaisessa kunnossa ovat monet muutkin vähäarvoisemmat tiet ympäri lääniä. Tällaisista teiden kunnosta ansaitsee tiemäärärahoja leikannut nykyinen hallitus vain heikon arvosanan.
Kokoomus on kuluneen vaalikauden ollut oppositiossa. Olemme esittäneet määrärahoja joka vuosi sekä perustienpitoon että yksityisteihin.
Mikäli Kokoomus on hallituksessa tulevalla vaalikaudella ja oma valtakirjani tulee uusituksi, pyrin omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että perustienpidon määrärahoja nostetaan valtion budjetissa noin sata miljoonaa euroa. Tämä tietäisi Pohjanmaan teiden kunnostukseen ja ylläpitoon kymmenen miljoonaa euroa, joka on se määrä, mitä vähintään tarvitsemme.
Perustienpidon lisäksi tarvitaan panostusta myös Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamiseen, Seinäjoki-Vaasa radan sähköistämiseen, Sepänkylän ohitustien toteuttamiseen ja Kokkolan sataman kehittämiseen.
Muutamia esimerkkejä tässä mainitakseni.
****
Huomenna aloitetaan viimeinen kampanjapäivä. Seitsemän kuntaa, seitsemän tilaisuutta. Loppukiri on alkanut.
