Viime viikolla on ollut kunnolla turbulenssia. Viikko alkoi laajalla kolmen tunnin keskustelulla istuntosalissa siitä, saako maanomistaja pitää tukioikeutensa sen jälkeen, kun hän on ensin vuokrannut maansa jollekin toiselle viljelijälle ja vuokrasopimus päättyy. Käsittelimme asiaa myös viime eduskuntakaudella ja silloin löytyi eduskunnassa järkevä kompromissi, jonka kaikki hyväksyivät.
Nyt asiaa käsiteltiin uudelleen EU:n komission kannan takia. EU:n mielestä viime kaudella tehtyjä muutoksia ei voitaisikaan hyväksyä. Asian esitteli keskustan ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Periaatteellisen ja merkittävän asian esittelyksi ei riittänyt toissa viikon perjantaille varattu kymmenminuuttinen. Pyysimme asian pöydälle yhdessä Pertti Hemmilän kanssa. Nyt lähetekeskustelua riitti lähes kolmeksi tunniksi.
Istunnon aluksi myös ministeri Anttila kävi salissa, mutta keskusteluun hän ei osallistunut. Olisi ollut toivottavaa, että ministeri esittelisi käsiteltävän asian ja puolustaisi omaa esitystään. Nyt jäi sellainen kuva, että hän vältteli asiasta puhumista..
Viime kaudella perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että tukioikeudet nauttivat perustuslain suojaa eli yksityistä omistusoikeutta ei saa loukata. Nyt on jälleen perustuslakivaliokunnan harkintakyky koetuksella. Puhuin asiasta jo valiokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin kanssa. Hänen mielestään asian kestävyys pitäisi tutkia EU:n tuomio-istuimissa.
Maatalouspolitiikassa riittää haasteita. Nimittäin viime viikolla tuli myös tieto, että suomen sokerituotanto uhkaa kokonaan loppua ja ainutkin sokeritehdas voidaan sulkea. Tämän jälkeen on odotettavissa vielä päätös artiklan 141- kohtalosta. Mikäli tämäkin vääntö vielä hävitään, ei siitä kyllä hyvää seuraa.
* * *
Paljon on riittänyt keskustelua myös viestintäministeri Suvi Lindenin ministerin tehtävien hoidosta. Suvi kun aikoo olla ottamatta vanhempainlomaa Kiinasta haetun adoptiolapsensa hoitamiseksi. Julkisuudessa tyrmätään ajatus, että ministerin tehtävät hoidetaan osaksi Oulusta osatyönä ja aikaisempia lomia ja vapaita hyödyntäen.
Näyttää kuitenkin siltä, että pääministeri Matti Vanhanen ymmärtää ministerin ratkaisua. Valtioneuvoston säännöksiä ja perustuslakia ei ole kuulemma aikanaan sorvattu sellaiseksi, että se olisi huomioinut uutta syntynyttä tilannetta aukottomaksi. Oikeuskanslerinkin selvitystä on kuulemma väärin tulkittu.
Onnea ministerille ja koko hänen perheelleen. Älkää antako juttujen häiritä.
* * *
Tehyläiset kokoustivat lauantaina. He päättyivät hylkäämään kuntatyönantajan tarjouksen toisin kuin Superilaiset, joille annettu tarjous kelpasi. Molemmat ammattiryhmät ovat ansainneet reippaat palkankorotukset, mutta sitä en oikein ymmärrä kuinka tehyläisiä vähemmän ansaitseville, ja raskasta työtä esim. vanhusten hoivalaitoksissa tekeville superilaisille tarjous kelpasi, mutta tehyläisille ei.
Hyväksyttävänä ollut tarjous olisi nostanut tehyläisten palkkoja laskutavasta riippuen 270- 400 euroa kuukaudessa. Se olisi ollut huomattavasti enemmän kuin teollisuuden liitot saavat. Tämä on kovin harvinaista Suomessa, jossa ei ole aina riittävästi arvostettu koulutettuja naisvaltaisia aloja.
Nostimme tämän asian esille viime vaalikamppailussa. Kokoomus nousi hallitukseen ja saimme hallitusohjelmaan kirjauksen, jolla mahdollistettiin se, että myös valtio olisi jollain lailla mukana tukemassa sopimuksen syntymistä. Summaksi sovittiin 150.000.000 euroa eli 600.000.000 euroa vaalikaudessa. Tällaista ei ole tapahtunut vielä koskaan aikaisemmin.
Perinteisesti palkkaneuvottelut käydään kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja ammattiliittojen välillä. Niin tehtiin myös nyt, mutta valtio halusi edesauttaa sopimuksen syntyä antamalla kunnille lisää rahaa. Loput on löydyttävä maksajien eli kuntien pussista, mikä on myös veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Ratkaisu on myös kunnille ja kuntayhtymille kallis. Sen kustannusvaikutus on yli 12 %. Pääministeri Vanhanen on myös ilmoittanut, että valtio ei nosta enää omaa tarjoustaan. En myöskään usko, että summa nousee edes painostamalla. Tämä ”case” osoittaa myös sen, että jatkossa valtion ei kannata puuttua ay-liikkeiden asioihin. Ei hyvästä tarkoituksesta ole ainakaan kiitosta tullut. Päinvastoin.
Poliittinen oppositio yrittää välikysymyksen avulla päästä asiassa apajille. He eivät ole luvanneet hoitajille senttiäkään, mutta samalla he ovat kovasti huolissaan kuntien maksukyvystä. Siinä ei ole mitään logiikkaa vaan asialla yritetään luoda vain lakkoa, hysteriaa ja mielikuvaa petetyistä vaalilupauksista, joita ei ole muuten löytynyt, vaikka B.Z on luvannut niistä merkittävän löytöpalkkion.
Ei kai kukaan puoluejohtaja tai kansanedustaja pysty lupaamaan, että jonkun ammatti-alan palkkoja nostetaan yhdellä sopimuksella kerralla 500 euroa. Tavoitteena se voi olla hyvä niin kuin nytkin oli. Nyt sekin tavoite näyttää toteutuvan kahden sopimuskierroksen aikana, mikä on mielestäni jo varsin kova suoritus. Mikäli lakkoihin päädytään, siirtynee tavoitteen saavuttaminen entistäkin kauemmaksi.
* * *
Ensi ja seuraavalla viikolla ollaan sitten oikein urakalla ulkomailla. Voi olla, että puhelimella ei saa aina heti kiinni ja sähköpostivastauksissa on viivettä. Ensin lähtee uusi eduskunnan tarkastusvaliokunta Matti Ahteen johdolla pariksi päiväksi Brysseliin ja Luxemburgiin. Sieltä jatketaan suoraan kotona käymättä viikoksi Geneveen ja IPU:n vuosikokoukseen. Tätä kokousta pohjustettiin yhdessä edustajakollega Katri Komin johdolla pari viikkoa sitten Islannissa.
Ensimmäistä Vanhasen hallituksen välikysymyksen kohtaloa seurataan siis lentokentältä käsin. Kyllä se siitä.
