Vaalien jälkeinen aika on ollut kovin hiljaista ja ehkä hieman turhauttavaakin. Syy siihen on selvä, maassa on varsin uusi hallitus ja sen esityksiä ei ole vielä saatu juurikaan eduskunnan käsittelyyn. Aika on mennyt järjetäytymisessä ja muussa toiminnassa. Aiheita kunnon poliittisille blogeille ei ole sisäpolitiikassa kovinkaan paljon ollut.
Siksi on jäänyt aikaa myös soffalla oleskeluun. Kaksi viikkoa tuli seurattua jääkiekon MM-kisoja Moskovasta. Katsoin lähes jokaisen pelin - osan vielä uusintana. Tottakai odotin Suomelta mestaruutta, mutta ei hopeakaan mikään suuri häpeä ole. Senkin voittaminen edellytti nimittäin isäntämaa Venäjän kukistamista, mikä ei ollut Leijonilta mikään pikkujuttu.
Siitä huolimatta, että maassa on uusi hallitus ja mitään konkreettista ja merkittävää ei ole vielä tehty, on aika erikoista, että opposition Heinäluoma ja Räsänen ovat keskittyneet hallituksen perusteelliseen haukkumiseen.
Viimeksi eilen SDP:n Heinäluoma arvosteli hallituksen ulkopolitiikkaa MTV:n kolumnissaan. Väitän kuitenkin, että Ilkka Kanerva on aloittanut työnsä todella hyvin. Hänen toimintansa niin Viron patsasjupakassa kuin Venäjän erikoisessa tonttikiistassa on ollut jämäkkää ja kiitettävää. Lauantaina oli myös uutinen, että Venäjän pääministeri tulee lähiaikoina Suomeen ja asialistalla on myös tärkeät puutullit. Nämäkin ongelmat syntyivät jo punamullan valtakaudella. Nyt ne vain pitää neuvotella kuntoon.
En siis ollenkaan ymmärrä Heinäluoman perusteetonta hyökkäystä. Onko perimmäisenä kiukun syynä se, että SDP: n ulkopoliittinen valta on parin viiime kuukauden aikana luhistunut vai se, että presidentti Halonen ei ole onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta tapaamaan ollenkaan amerikkalaisia huippupolitiikkoja. Kaikki ovat päättyneet tuloksettomana aikatauluongelmiin.
Sen sijaan Ilkka Kanerva sai jo ensitapaamisellaan Norjassa pikakutsun Washingtoniin tulevana kesäkuun 11 päivänä, jolloin hän tapaa USA:n ulkoministerin Ricen. Kanerva lupasi ottaa esille uuden hallituksen hallitusohjelman, mutta myös tasavallan presidentin ja pääministerin tulevien tapaamisten järjestämisen ja edesauttamisen. Näin hän toimii kansallisten etujemme mukaisesti ja auttaa osaamisellaan valtiomme ulkopoliittista johtoa.
Siksi Eero lyö toistuvasti kirveensä pahasti kiveen. Samaa tekee KD.n Päivi Räsänen. Hän arvostelee hallituksen hyvinvointipolitiikkaa, vaikka hallitus ei ole vielä ehtinyt sopia edes budjetin raameista.
Minusta opposition kannattaisi nyt hetken odottaa ja harrastaa hieman malttia. Niin mekin teimme viime kaudella. Politiikassa ei päättömällä ryntäyksellä voiteta mitään. Luottamus on ansaittava joka päivä uudestaan
Sen todistaa jo tämän päivän tuoreet HS-gallupit. Kokoomus on noussut vaalien jälkeen Suomen suosituimmaksi puolueeksi ohi keskustan. Sen sijaan oppositiopuolueet SDP ja kristilliset ovat laskusuunnassa.
Tein muuten viime kaudella toimenpidealoitteen siitä, että junat olisi merkittävä huomattavasti nykyistä paremmin, jotta vakavilta tasoristeysonnettomuuksilta vältyttäisiin. Toissapäivän Hesarin uutinen kertoo, että aloite on nyt etenämässä ja kokeilu alkaa lähiaikoina Suupohjan radalta. Oppositiotastakin voi siis vaikuttaa, jos vain halua ja kykyä riittää.
