Suomi on saanut elää ennätyksellisen talouskasvun aikaa. Yrityksemme ovat menestyneet maailmalla, työllisyysaste on noussut jo 70 prosenttiin, työttömyys on vähentynyt vauhdilla ja maamme on vaurastunut ja kehittynyt. Hyvinäkään aikoina ei kuitenkaan voi jäädä lepäämään laakereilleen, vaan on katsottava tulevaisuuteen ja varmistettava positiivisen kehityksen ja hyvinvoinnin jatkuminen.

Lähiaikoina Suomella on edessään uusia, suuria haasteita, joihin tulee varautua jo nyt. Väestömme ikääntyy Euroopan ennätysvauhtia, hoiva- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa, mutta samalla osaavista työn tekijöistä alkaa olla pulaa. Yhä pienempi työssä käyvien joukko joutuu työpanoksellaan ja veroillaan ylläpitämään meidän kaikkien tarvitsemia palveluita.

Avain hyvinvoinnin säilyttämiseen on työn teossa, jonka tulee olla aina kannattavampaa kuin joutenolon. Työllisyysastetta, eli työssä käyvien osuutta suhteessa kaikkiin työikäisiin, on edelleen nostettava. Työn vastaanottamisen on myös näyttävä elintason parantumisena. Tavoitteena on, että kaikki työkykyiset pääsevät mukaan työelämään.

Suomi on siirtymässä pääomavaltaisesta teollisuustuotannosta osaamiseen ja luovuuteen perustuvan hyvinvoinnin suuntaan. Tällöin jokaisen työntekijän yksilöllinen työpanos on entistä ratkaisevampi. On mietittävä, miten ihmisiä kannustetaan käyttämään osaamistaan ja lahjojaan sekä miten osaamisen kasvattamisesta, luovuudesta ja ahkeruudesta palkitaan.

Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen peräänkuuluttaa verojärjestelmämme kokonaisuudistusta (HS 25.5., TS 3.6.). Tavoitteena on oikeudenmukainen, kannustava ja palkitseva järjestelmä, joka samalla turvaa hyvinvointipalvelujen rahoituksen. Hallitus asettaa korkean tason asiantuntijaryhmän miettimään, minkälainen verojärjestelmä vastaisi parhaiten haastaviin tavoitteisiin.

Kokoomus kannattaa tuloverojen maltillista keventämistä. Tuloverojen keventäminen edistää työllisyyttä ja työnteon kannustavuutta sekä kasvattaa palkansaajien ostovoimaa. Tarkoituksena ei ole minimoida verotusta, vaan optimoida sen vaikutukset. Jopa vasemmistopuolueet ovat joutuneet myöntämään, että verojen keventäminen ei johda veropotin pienenemiseen, vaan kannustaa ja edistää työntekoa ja taloudellista toimeliaisuutta, jolloin verotulot itse asiassa voivat kasvaa huomattavastikin.

Tuloverojen keventäminen tekee työnteosta kannattavampaa. Koska riittävä veropohja ja sen mahdollistamien hyvinvointipalvelujen ylläpito pitää varmistaa, tilaa ansiotuloverojen keventämiselle on raivattava osin muualta. Tällöin kokonaisveroaste ei välttämättä laske, mutta verotuksen painopiste muuttuu.

Tuloverojen, pääomaverojen ja kulutusverojen keskinäinen suhde ja osat on mietittävä uudestaan ja järjestettävä tarkoituksenmukaisemmin.

Pidemmän aikavälin tavoite on verojärjestelmä, jossa työn verotusta alennetaan.

Näin työnteko muuttuu yhä kannattavammaksi kaikissa tilanteissa ja verotus ohjaa niin ympäristön kuin muidenkin kulutustottumusten kannalta parempiin vaihtoehtoihin.

Verouudistuspuheet ovat herättäneet jonkin verran epätietoisuutta siitä, miten

ansio- ja pääomatuloverojen suhdetta aiotaan muuttaa. Perustettava työryhmä miettii verouudistusta puhtaalta pöydältä, eikä sen tavoitteeksi toki aseteta pääomatuloverotuksen kiristämistä. Yrittäjäpuolueena Kokoomus huolehtii aina siitä, että yrittäjyys ja yritystoiminta on kannattavaa. Suomen pääomatuloverotuksessa on oltava sellainen malli, että pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa ja olemme vahvasti mukana taistelussa pääomien ja investointien sijoittumisesta Suomeen.