Kotona teetetyn työn kustannukset voi vähentää yhä paremmin verotuksessa. Tämän niin kutsutun kotitalousvähennyksen voi saada henkilö, joka teettää kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä. Verotuksessa voi hyödyntää myös asunnon kunnossapitoon tai perusparannukseen tehtyä työtä kodissa tai vapaa-ajan asunnossa.

Verovelvollinen voi käyttää vähennystään myös vanhempiensa ja isovanhempiensa asunnoissa tehdystä työstä, eli hankkia kotiapua vaikkapa iäkkäille vanhemmilleen.

Kotitalousvähennys on hyväksi havaittu keino helpottaa ihmisten arkea. Kotitaloustyötä ovat mm. ruuanlaitto, siivous tai vaikkapa lumityöt.
Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä on esimerkiksi lasten ja vanhusten hoitaminen, mikä helpottaa vaikkapa hoitajan palkkaamista kotiin.
Vähennystä voi käyttää myös putki- ja keittiöremontteihin. Teetetyn työn kustannuksista osan voi vähentää verotuksessa, mutta vähennys koskee vain työn osuutta, ei esimerkiksi remontin materiaalikuluja.

Eduskunta hyväksyi budjetissaan kotitalousvähennyksen edelleen kehittämisen. Päätös laajensi käyttöalaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään työhön. Nostimme samalla vähennyksen ylärajan 3 000 euroon. Jatkossa vähennyksen voi käyttää haluamaansa kohteeseen joko kokonaan tai jakaa sitä usean eri käyttötarkoituksen kesken.

Tavoitteenamme on nostaa maamme kilpailukykyä mahdollistamalla nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet kaikille sekä auttaa kansalaisia tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa ja asennuksissa. On kuitenkin muistettava, että vähennyksen saa omassa tai vanhempien kotona tai vapaa-ajan asunnolla tehdystä työstä, ei esimerkiksi liikkeessä tapahtuvista laitteiden korjauksista.

Kotitalousvähennysuudistuksen taustalla ovat vahvasti myös ympäristö- ja ilmastopoliittiset syyt. Energiatehokkuutta pyritään parantamaan kannustamalla kotitalouksia energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin sekä muuttamaan asuntojensa lämmitystapaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi talojen eristysten parantaminen sekä siirtyminen sähkö- tai öljylämmityksestä pelletti-, lämpöpumppu- tai aurinkoenergiajärjestelmiin.

Perheet voivat remontoida pientalojaan energiatehokkaammiksi kotitalousvähennystä hyödyntäen. Tässä auttavat enimmäismäärän korottaminen 3 000 euroon ja vähennyksen sisällä olleiden käyttötarkoitusrajojen poistaminen. Näin ollen remonttien työkustannuksiin ennen käytössä ollut enintään 1 150 euroa lähes kolminkertaistuu 3 000 euroon. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi käyttää vähennystä yhteensä 6 000 euroon asti. Kotitalousvähennystä saavat kerros- ja rivitaloasujatkin niihin heidän asuntoansa koskeviin remontteihin, jotka eivät kuulu taloyhtiölle.

Kotitalousvähennyksen laajentamisen ohella muitakin rakennuksia pyritään muuntamaan energiatehokkaammiksi. Eduskunnan päätöksellä ympäristöministeriön myöntämät energia-avustukset nousevat ensi vuonna 8 miljoonalla eurolla yhteensä 22 milj. euroon. Avustuksilla rahoitetaan kerros- ja rivitalojen taloyhtiöille kuuluvia energiaremontteja. Osa tästä summasta varataan niille pientalojen omistajille, jotka eivät voi hyödyntää kotitalousvähennystä esimerkiksi tulojensa pienuuden vuoksi.

Kotitalousvähennys on merkittävä apu niille, jotka käyttävät vähennykseen oikeuttavia palveluja. Kotitalousvähennyksen suosio onkin kasvanut tasaisesti, vaikka sosialistit ovat haukkuneet sitä "piikavähennykseksi". Tästä huolimatta kotitalousvähennystä käyttää reilusti yli 200 000 verovelvollista vuosittain.

Vähennyksen aiheuttama verotuoton menetys on arviolta 175 milj. euroa.
Vastineeksi kotitalousvähennysjärjestelmä luo työtä ja työpaikkoja, edistää toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä sekä vähentää harmaata taloutta.
Vähennyksen enimmäismäärän nosto luo myös omalta osaltaan työtä ja investointeja haasteellisessa taloustilanteessa.