Talouskasvun hidastuessa kunnat ovat haasteiden edessä. Vaikka kuntatalous on tällä hetkellä vielä kohtuullisen hyvin tasapainossa, jatkossa kuntien tuottamien palvelujen rahoittaminen vaatii uutta ajattelua. Tämä johtuu mm. väestön ikääntymisestä, joka vähentää työssäkäyvien määrää ja nostaa esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden kysyntää.
Nyt kuntiin tarvitaan määrätietoista työtä palvelurakenteiden uudistamisen sekä yritystoiminnan edistämisen hyväksi. Kunnilla on monia keinoja, joilla palvelut voidaan järjestää tehokkaammin. Palvelujen turvaamista helpottaa suuresti, jos paikkakunnalla on työpaikkoja ja vilkas ja monipuolinen yrityselämä. Kunnan työpaikkaomavaraisuus vahvistaa kunnan toimintakykyä sekä verotuloja, joilla palvelut loppujen lopuksi maksetaan.
Hyvä kunta ymmärtää liike-elämän tarpeita. Elinkeinoelämän kehittämiseen ohjattuja varoja ei pidä nähdä vastakkaisena palveluihin panostamiselle, sillä yritystoiminnan tuottamat verotulot päinvastoin tukevat kuntalaisten palvelujen järjestämistä. Kunnassa jo sijaitsevien yritysten tarpeista on pidettävä huolta, mutta myös uusien yrittäjien hakeutuminen kuntaan on olennaista, koska elinkeinoelämä uudistuu jatkuvasti. Ihmisten sitouttaminen asuinkuntaansa ja työpaikkaansa kulkevat käsi kädessä. Ammattitaitoinen työvoima, joka on sitoutunut yritykseen ja paikkakuntaan, luo turvallisuutta yritystoiminnan investointeihin ja helpottaa yritysten sijoittumista alueelle.
Kuntien keskittyminen perustehtäviinsä auttaa tuottavuuden kasvattamisessa.
Palvelut pitää järjestää ennakkoluulottomasti siten, miten ne tehokkaimmin ja laadukkaimmin saadaan aikaan. Vastauksena ei yksiselitteisesti ole ulkoistaminen, vaan kunta voi tietysti itsekin tuottaa palveluita, mikäli se pystyy ne tehokkaasti ja laadukkaasti tekemään. Ensisijaisen tärkeää on synnyttää toimivat palvelumarkkinat, joilla sekä kunnan oma palvelutuotanto että riittävä määrä yrityksiä kilpailevat keskenään. Tämä tuo innovatiivisuutta toimintaan ja johtaa parhaimmillaan laadun parantumiseen ja kustannusten merkittävään vähentymiseen.
Vaikka osa palveluista tuotettaisiinkin yritysten toimesta, kunnalla säilyy aina lopullinen vastuu sekä palvelujen saatavuudesta että laadusta.
Vasemmistopuolueiden pelottelu palveluiden yksityistämisestä ja niiden saatavuudesta vain joillekin ei pidä paikkaansa. Kunta vastaa, että tarvitsevat saavat palvelunsa, tuotti ne sitten kunnan oma palvelutuotanto, yritys tai vaikkapa järjestö tai yhdistys.
Samoin kuin yritykset laskevat tarkasti tuottamiensa palvelujen kustannukset, kuntien itsensä tuottamat palvelutkin on tuotteistettava siten, että palveluille ja palvelujen vaihtoehtoiselle järjestämistavalle saadaan hintalappu. Tämä helpottaa myös eri kuntien välistä yhteistyötä palvelutuotannon seudullisessa työnjaossa. Markkinaehtoisesti tuotetuilla ja hallinnoiduilla palveluilla on mahdollisuus parantaa palvelujen laatua, lisätä kuntalaisten vaihtoehtoja ja palvelujen osumatarkkuutta sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Parempi johtaminen ja työnjako voi jopa vähentää työntekijöiden työtaakkaa ja tehdä työnteosta mielekkäämpää.
Kunnan ja yritysten väliseen yhteistyöhön vaikuttavat merkittävästi kuntien hankinnat, jotka nousevat miljardeihin euroihin vuodessa. Ei ole aivan sama, miten hankinnat toteutetaan ja kuka kaupat saa. Yrittäjäkyselyn perusteella kuntien hankintapolitiikka on yksi tärkeimmistä, mutta valitettavasti yksi heikoimmin osatuista osa-alueista. Sillä on suuri vaikutus siihen, miten yritykset haluavat lähteä mukaan tarjoamaan ja kehittämään kuntapalveluita, sekä myös siihen, minkälaiset yritykset ovat mukana kilpailussa kuntien hankinnoista.
Kilpailutuksen olennainen tavoite on edistää toimivien markkinoiden syntymistä, jolloin tarjoajia on runsaasti ja kilpailutilanne aito. Kuntien hankinnoissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua kilpailuun. Ostoja ei näin ollen saa tehdä liian suurina kokonaisuuksina, ja osa- ja yhteistarjousten tekeminen on mahdollistettava. Pieniä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa lain mukaisesti, mutta niissäkin kilpailutus voi tuoda lisäarvoa ja auttaa paikallisia yrityksiä.
Verkostoituminen ja seudullinen yhteistyö auttavat kunnan ja yritysten menestymisessä. Kuntaliitokset oikein toteutettuina lisäävät tuottavuutta ja parantavat alueen kilpailukykyä. Kuntien harjoittama hyvä yrityspolitiikka näkyy korkeana työllisyytenä. Se vuorostaan kasvattaa yritysten maksamien verojen lisäksi kuntalaisilta kerättäviä verotuloja sekä paikallista ostovoimaa, ja luo näin uusia menestyksen edellytyksiä laajentuvalle yritystoiminnalle.
