Edellisen vuoden tapaan tämä vuosi tulee olemaan erittäin haasteellinen talouden ja työllisyyden kannalta. Eduskuntavaalien lähestyessä saattaa joillakin tulla kiusaus kääntää ajatukset jo vaalikamppailuun ja perusteettomien irtopisteiden keräämiseen. Siihen ei ole nyt kenellekään varaa ja kansalaiset oikeutetusti odottavat, että töitä tehdään näilläkin valtiopäivillä määrätietoisesti ja vastuullisesti koko suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.

Talous on pikku hiljaa kääntymässä kasvun puolelle. Positiivista on, että taantumasta huolimatta kuluttajien luottamus on säilynyt tilanteeseen nähden hyvänä. Näin kotimarkkinoiden veto on pystynyt ylläpitämään työllisyyttä. Aiemmin sovitut palkankorotukset, tuloveronkevennykset sekä lainojen korkotason madaltuminen ovat luoneet varmuutta kotimarkkinoille.

Myös monet elvytyspaketit ovat realisoituneet. Hyvä esimerkki löytyy rakennusalalta, jonka työttömyys on jäänyt paljon aikaisemmin pelättyä pienemmäksi. On muistettava, että elvytystoimien vaikutus jatkuu vielä tänäkin vuonna. Kotitalouksien ja yritysten kannalta on tärkeää, että korkojen arvioidaan pysyttelevän alhaalla ainakin loppuvuodelle asti.

Maailmantalouden ja sitä kautta Suomenkin tilanne on edelleen epävarma. Tänä keväänä tulemme valitettavasti näkemään vielä nykyistä korkeampia työttömyyslukuja. Vaikka talous lähtisikin pysyvämpään kasvuun, taantuma on vienyt sekä valtion- että kuntatalouden velkaantumisen tielle. Tulevaisuuden kannalta erityisesti nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat aiheita, jotka huolettavat aidosti.

Tämän vuoksi hallitus laatii maaliskuussa oman lisäbudjetin, joka pureutuu nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Erilaisia nuorille suunnattuja työllisyys- ja koulutustoimia on jo lisätty useaan otteeseen, mutta nyt on vielä käytävä läpi kaikki vaikuttavimmat toimet ja lisättävä niihin rahaa. Esimerkiksi harjoittelupaikkojen riittävyys on tärkeää, koska se mahdollistaa nuorten valmistumisen ja antaa heille arvokasta työkokemusta.

Näillä valtiopäivillä eduskunta saa käsiteltäväkseen lakiesityksiä, joilla on suora vaikutus siihen, miten Suomi pärjää tulevaisuudessa. Meille on tulossa uusi kaivoslaki ja energiapäätöksiä. Näillä pitkälle ratkaistaan se, kuinka houkutteleva maa Suomi on investointikohteena. Energiapäätösten on kannustettava ympäristöystävällistä tuotantoa sekä energiatehokkuutta. Investointien ja yritystoiminnan myötä syntyvät uudet työpaikat ja teknologiset ratkaisut ovat avaintekijöitä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisessä.

Palvelujen turvaamista ja julkisen talouden tasapainoa tukevat myös järkevät rakenneuudistukset, jotka nostavat tuottavuutta. Esimerkiksi terveydenhuoltolain kokonaisuudistus tähtää siihen, että palveluiden saatavuus ja laatu sekä asiakkaan valinnanvapaus lisääntyvät.

Viime viikolla julkistettu valtiovarainministeriön laskelma julkisen talouden tilasta sisälsi viestin, jota jokaisen vastuullisen poliitikon on syytä pohtia. Ilman oikein ajoitettuja ja vaikuttavia toimia Suomi on joutumassa velkakierteeseen, jonka päässä odottaa hyvinvoinnin rapautuminen. Tällaiseen kehitykseen ei pidä eikä tarvitse mennä, mikäli onnistumme luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja sekä tekemään tarvittavat rakenneuudistukset.

Järjestäytynyt, toimiva ja turvallinen yhteiskunta sekä väestön terveys, koulutustaso ja yhtenäisyys ovat valttikortteja, joista on pidettävä huolta. Siten Suomi selviää jatkossakin.