SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan valtio on jättänyt kunnat oman onnensa nojaan ja siksi tavallisten kuntalaisten palvelut ovat vaarassa (YLE Uutiset 8.1.).
Merkkinä politiikan epäonnistumisesta Heinäluoma pitää sitä, että 93 kuntaa joutui nostamaan veroäyriään puoli prosenttiyksikköä. Entisenä valtiovarainministerinä Heinäluoman pitäisi vielä muistaa, että viimeisen neljän vuoden aikana kunnat ovat tehneet kaikkiaan 501 tuloveroprosentin korotuspäätöstä. Ministeri Heinäluoman viimeisenä talousarviovuonna tuloveroprosenttiaan korotti peräti 106 kuntaa!
Näillä luvuilla sosialistit voivat tuskin väittää, että vuosina 2004-07 kunnille maksettavista valtionosuuksista vastannut punamultahallitus olisi onnistunut politiikassaan. Heidän aikana tehtiin 500 kunnallisveron korotusta talouden huippusuhdanteessa. Tällöin naisvaltaisen kuntasektorin palkat nousivat hyvin maltillisesti verrattuna siihen, mitä ne tästä vuodesta eteenpäin nousevat.
Reippaasti kasvavat kuntien palkkakulut selittävät merkittävän osan tänä vuonna tehtävistä veroprosenttien korotuksista. Sinivihreä hallitus parantaa kuntataloutta lähes 920 miljoonan euron valtionosuuksien lisäyksillä. Myös kustannustaso- eli indeksitarkistus (5,2 prosenttia) tehdään nyt täysimääräisenä. Näin ei tehty milloinkaan punamullan aikana.
Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutus nettona on yli 700 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnallisverotukseen tehtäviä vähennyksiä kompensoidaan kunnille noin 120 miljoonaa euroa.
Kunnallisvaalien alla nämäkään luvut ei tietysti riitä SDP:lle. Puolue vaatii varjobudjetissaan vaalivuoden valtionosuuksiin lisäystä vielä 700.000.000 euroa.
Noin 90 prosenttia kuntien menoista on kuitenkin pysyväisluontoisia toimintamenoja, jotka on rahoitettava vielä vaalivuoden jälkeenkin.
Menolisäyksissään SDP istuu tuleen hallituksen ja kuntien housuilla, sillä pääasiassa pysyvistä menonlisäyksistä koostuva vaihtoehtobudjetti on rahoitettu lähes kokonaisuudessaan kertaluontoisilla tuloilla sekä ennätysmäisten tulo- ja pääomaverokertymien oletetuilla korotuksilla. Mitä jos käykin päinvastoin:
Kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna yhteensä lähes 7,5 prosenttia. Tänä vuonna niiden arvioidaan kasvavan vielä noin kuusi prosenttia, mutta vuonna
2011 enää 3,6 prosenttia. Talouden käänne näkyy etenkin yritysten veronmaksukyvyn heikkenemisenä. Yhteisöveron kasvun arvioidaan laskevan alle kahteen prosenttiin vuonna 2011 viime vuoden 12 prosentista. Yhteisvero vastasi viime vuonna vajaasta kymmenesosasta kuntien verotuloja.
Heinäluoma antaa ymmärtää, että sosialistien avulla kuntalaiset pelastettaisiin porvarihallituksen niille aiheuttamasta uhasta: 700 miljoonaa euroa - vaikka se suuri summa onkin - on kuitenkin vain 2,7 prosenttia kuntien ensi vuoden verotuloista ja valtionosuuksista.
Kunnon demokraattina Heinäluoman tulisi myös tietää, että enimmäkseen kunnat haluavatkin olla oman onnensa nojassa ja pitää siksi kiinni omasta verotusoikeudestaan. Ne verotulot ovat kuntien kannalta kaikkein merkittävimmät.
Jos kunnilta vietäisiin verotusoikeus kunnat olisivatkin pelkästään valtion suopeuden varassa. Sekin on kuitenkin tänä vuonna huomattavasti parempi kuin aikaisemmin.
