Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) julkisti Suomen historian 200:nnen talousarvioesityksen. Ehdotus on varsin tasapainoinen ja tähän päivään sopiva.

Tämä kävi ilmi myös etujärjestöjen pääosin kiittävistä ja opposition varsin hampaattomista ensikommenteista.

Kataisen esitys tulee aikana, jolloin Suomen valtiontalous on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Ylijäämää on kertynyt niin, että sillä on samanaikaisesti voitu ylläpitää palvelut, mutta lyhentää myös valtion velkaa. Velanhoitomenojen supistuessa talouteen on saatu pelivaraa, jolla on voitu varautua huonompiin aikoihin.

Myös työllisyys jatkaa kohenemistaan. Työttömien työnhakijoiden määrä on ollut edelleen laskussa ja avointen työpaikkojen määrä jatkaa kasvuaan. Väestön ikääntyessä puhutaankin jo työvoimapulasta. Pulaa on tänä päivänä myös hoivapalvelujen henkilöstöstä ja erityisesti sairaanhoitajista.

Kohentuneet työllisyysluvut vähentävät tarvetta työttömyyden hoitoon tarkoitettujen määrärahojen varaamiseksi. Nämä rahat voidaan ohjata järkevämmin. Työllisyyden paraneminen tuo samalla lisää verotuloja sekä valtion että kuntien kukkaroihin.

Kataisen panostus osaamiseen näkyy nyt yliopistojen ja korkeakoulujen runsaassa lisärahoituksessa. Lisää rahaa on luvassa myös perusopetukseen sekä ammatillisen peruskoulutukseen. Voimavaroja ohjataan myös peruskoulutuksen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille sekä opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen.

Vähimmäismääräiset äitiys-, isyys ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat nousevat peräti 160 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta lukien. Kohennusta on tulossa myös kotihoidon tukeen, lapsilisiin, vanhustenhuollon palveluihin ja pitkäaikaisasunnottomien tukipalveluihin tarkoitettuihin määrärahoihin.

Ansiotulojen verotusta kevennetään ensi vuonna peräti 800 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi tulee ansiotason noususta aiheutuva 500 miljoonan inflaatiotarkistus. Verotuksen keventymisestä pääsevät palkansaajien ohella nauttimaan myös eläkkeensaajat. Samalla oikaistaan pientä työeläkettä saavien eläkeläispuolisoiden verotusta oikeudenmukaisemmaksi.

Tärkeä asia budjettiesityksessä on veronkevennysten määrä ja niiden kohdentaminen kaikkiin tuloluokkiin. Pidän tärkeänä sitä, että kaikkia suomalaisia kannustetaan työntekoon ja yrittämiseen. Ei voisi olla mitenkään oikein, että vain joidenkin kansalaisten verot keventyisivät ja toisilla ne taas kiristyvät. Se ei olisi mitenkään työntekoon kannustavaa ja oikeudenmukaista politiikkaa.

Kun talouden kasvuvauhdin ennustetaan laantuvan, tuloverotuksen kevennyksillä arvioidaan olevan talouteen elvyttävä vaikutus. Tätä teroitti myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, joka piti verojen kevennyksen tasoa oikeana, samoin kuin pelivaran jättämistä vuosille 2010 ja 2011.

Opposition kovasta ja sinnikkäästä vastuksesta huolimatta ruoan arvonlisäveroa lasketaan 5 %:lla ensi vuoden lokakuusta alkaen. Tämä alennus tuntuu erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden kukkarossa.

Kuten odottaa saattoikin, vasemmisto-oppositio ei budjettiesityksestä juuri hyvää sanottavaa löytänyt. Odottamatonta sen sijaan oli, että sitäkin rankempaa arvostelua ehdotusta kohtaan esitti vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki.

Sinnemäen mielestä 800 miljoonan euron veronkevennykset ovat "turhan höveliä politiikkaa vaikeassa suhdannetilanteessa". Veronalennusvaraa pitäisi hänen mielestään säästää myös "vuoden 2010 vaikean työmarkkinakierroksen yhteyteen".

Veroista siis keskustellaan vielä tulevassa budjettiriihessä.

Valtiovarainministeri Katainen on suhtautunut positiivisesti Vaasan radan sähköistämiseen kuntien tuella heti ensi vuoden aikana. Onkin tärkeää, että rahan takaisinmaksusta koskeva maininta lisätään vielä budjettiriihen yhteydessä vielä varsinaiseen ja lopulliseen budjettiesitykseen. Sitten päästään vihdoinkin lankoja vetämään.