Perintöveron kevennys toteutettiin heti nykyisen hallituksen alkutaipaleella. Verotettavan perinnön alaraja nostettiin 3 400 eurosta 20 000 euroon, lesken vähennysoikeus nostettiin 6 800 eurosta 60 000 euroon sekä alaikäisten lasten vähennysoikeus 3 400 eurosta 40 000 euroon. Tämän lisäksi poistettiin kolmas veroluokka, mikä tarkoitti mm. sitä, että avopuolisoiden perintöverotus keventyi.

Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien verovelvollisten perintöosuuksiin ja lahjoihin sovellettavia veroprosentteja alennettiin edelleen kolmella prosenttiyksiköllä. Tämä helpottaa mm. yritysten sukupolvenvaihdoksia, kun yritys siirretään ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvalle jatkajalle, esim. rintaperilliselle

Uudistusten myötä pienet perinnöt vapautuivat verosta kokonaan. Verouudistuksen aikaan arvioitiin, että jatkossa jopa 75 prosentista perintöjä veroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Ennen uudistusta verottomien perintöjen osuus oli yksi kolmasosa.

Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallituksen kaudella muutettiin perintö- ja lahjaverolakia. Sen lain mukaan omaisuus arvostetaan käypään arvoon eli sen todennäköiseen myyntihintaan. Tämä säännös on ollut voimassa jo vuoden 2006 alusta lukien.

Aamulehti uutisoi viime viikolla näyttävästi, että Verohallituksen uusi arvostamisohje rokottaa perijöitä ja lahjojen saajia. Aamulehden mukaan uusi ohje voi nostaa merkittävästi muun muassa kiinteistöjen, peltomaan ja metsän arvoa ja siten perittävää veroa.

Perintö- ja lahjaverolaki lähtee kuitenkin aina siitä, että omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Lain mukaan käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa.

Tähän mennessä lain henki ei ole täysin toteutunut, koska arvostamisohjeet ovat Suomessa olleet virastokohtaisia. Ei ole ollut yhtenäistä ohjeistusta, mikä on asettanut perinnönsaajat eri asemaan riippuen mm. siitä, missä kunnassa he asuvat. Perintöveron suuruus ei saisi vaihdella myöskään sen mukaan, periikö esim. maata, asunnon tai selvää rahaa.

Uuden arvostamisohjeen tavoitteena on, että käytännöt ja menettelyt käyvän arvon antamiseksi ovat valtakunnallisesti yhtenäisiä. Tämä on välttämätöntä kansalaisten yhdenmukaisen verokohtelun takaamiseksi. Verohallinnon ohjeen tarkoituksena ei ole siis valtion verotuottojen kasvattaminen, vaan turvata yhdenmukainen ja oikea verotus.

Verohallitus on antanut uudet ohjeet ensi vuoden alusta lähtien. Ohjeessa tai sen sisällössä ei syntyneestä kohusta huolimatta ole mitään moitittavaa. Asiasta tiedottamista sen sijaan voi moittia syystäkin.

Laki siis ei ole muuttunut, vaan vain sen soveltamisohje. Ohjetta on valmisteltu noin kahden vuoden ajan. Verohallituksen oman ilmoituksen mukaan ohje on annettu jo lokakuun alussa.

Jos ohje annettiin jo lokakuussa, miksi siitä ei tiedotettu jo silloin Verohallituksen verkkosivuilla? Tällöin myös verovelvolliset olisivat voineet arvioida uusia ohjeita ja niiden vaikutuksia pitkäjänteisemmin sekä tarvittaessa varautua niihin paremmin. Nyt Verohallituksessa herättiin vasta keskiviikkona, kun julkinen kohu asiasta syntyi. Verotus on kansalaisille tärkeä ja herkkä asia. Toivottavasti tästä jotain siellä myös opitaan.

Toivotan kaikille Pohjalaisen lukijoille rauhallista Joulua ja onnellista Uutta vuotta