Monien mielissä on tänä syksynä ollut huoli joko omasta tai läheisten terveydestä työtaistelu-uhan alla. Samaan aikaan on toivottu, että arvokasta työtä tekevät hoitajat saisivat reilun palkankorotuksen. Nyt päällimmäisenä tunteena on tyytyväisyys ja helpotus siitä, ettei potilasturvallisuus vaarannu ja sairaanhoitajien palkkoihin tulee ansaitusti kunnon korotukset.

Tästä voimme kiittää sovittelulautakunnan uupumatonta työtä ja kiistan osapuolten sovintomieltä. Kiitos kuuluu myös kaikille hoitajille, jotka ovat kovan paineen alla hoitaneet tärkeää työtään - potilaista välittämistä ja huolenpitoa.

Sovittelun aikana kuultiin useita viestejä siitä, kuinka kaukana sopimuksen synnystä vielä ollaan. Lautakunnassa ei kuitenkaan luovuttu toivosta, vaan maltti säilyttäen etsittiin ratkaisu, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä.

Kunta-alalla on laajemminkin syytä iloon palkankorotusten tasosta.

Palkkatasa-arvoa edistettiin aidosti tämän syksyn ratkaisuilla. Esimerkiksi opettajat, sosiaalityöntekijät ja kirjastonhoitajat saivat reilut palkankorotukset, joista sovittiin jo aiemmin syksyllä. Se on suuri harppaus eteenpäin ja kokoomus toivoo hyvin alkaneen palkkatasa-arvotyön edelleen jatkuvan.

Hyvän palkkaratkaisun myötä kuntien talouden kestävyydestä on kuitenkin noussut kysymyksiä. Valtio tukee kuntien palkanmaksua monin tavoin. Hallituksen lupaus ylimääräisestä tasa-arvoerästä kuntien valtionosuuksiin toteutuu sopuratkaisun myötä. Kuntia tuetaan myös täysimääräisin indeksikorotuksin. Valtiolla on tietty rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja näin ollen menojen kasvaessa myös valtion kunnille suuntaama rahamäärä kasvaa. Palkkojen nousu näkyy siis suoraan nousevina indeksikorotuksina, jotka nykyinen hallitus korvaa kunnille sataprosenttisesti.

Ensi vuonna kunnat saavat lisää 755 miljoonaa euroa. Tästä summasta mainittuja indeksikorotuksia on 374 miljoonaa euroa. Myös kuntien omat verotulot ovat voimakkaassa kasvussa, eikä valtio ota kunnilta enää "pakkolainaa", vaan kustannustenjaon tarkistus tehdään täysimääräisenä. Hallitus ei myöskään tule esittämään henkilöstön määrää lisääviä uusia velvoitteita ja säännöksiä ja näin helpottaa kuntien palkkapaineita. Palveluiden laadullinen kehittäminen sen sijaan jatkuu.

Sopimukseen sisältyykin ajatus tuottavuuden kasvusta. Tätä toivoivat erityisesti sopijaosapuolet. Hallitus tukee tavoitetta ja esittää ensi vuodelle

18 miljoonan euron lisäystä kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyvien palkkausjärjestelmien edistämiseksi. Jos kunnat onnistuvat palvelurakenneuudistuksissaan, niistä koituva säästö esimerkiksi henkilöstömäärän kehityksessä tulee suoraan kunnille - tukemaan palkanmaksua ja turvaamaan palveluiden laatua.

Naisvaltaisten koulutettujen ammattien palkkauksen jälkeenjääneisyys on ollut suomalaisen yhteiskunnan pysyväisongelma. Nyt nähtiin, että siihen on mahdollista puuttua. Työtä ei saa jättää kesken, vaan ongelmakohtiin on jatkossakin tartuttava. Tämä ratkaisu osoittaa, että kun yhteinen tahtotila löytyy, vaikeisiinkin haasteisiin vastaaminen on mahdollista. Kiista aiheutti paljon huolta, mutta lopputulos on se, että palkkauksen tasa-arvoa edistettiin.

Se on tärkeintä.

Suomi tarvitsee arvoja, inhimillisyyttä ja välittämistä. Palkkasovinnon syntymisessä ne näkyvät. Tässä korjataan vuosikymmenten aikana syntynyttä epäkohtaa, ei kertaratkaisulla, mutta isoja askeleita eteenpäin ottaen.

Ratkaisussa myös kannetaan vastuuta suomalaisesta terveydenhuollosta.

Tarvitsevat saavat jatkossakin hyvää hoitoa. Ennen kaikkea kysymys on oikeudenmukaisuudesta, siitä, että vaativasta työstä saa kunnollista palkkaa - sukupuolesta riippumatta.