Metsäteollisuuden toimintaedellytysten ja alan työpaikkojen turvaaminen on tärkeä kysymys Suomen menestymiselle. Huoli teollisuuden puuraaka-aineen saatavuudesta kasvaa, sillä puun kysyntä ja hinta ovat nousussa.

Ilmastonmuutokseen ja päästövähennyksiin liittyvään bioenergian tuotantoon ja biopolttoaineiden osuuden kasvattamiseen tarvitaan runsaasti puuta ja biomassaa.

Puun tuontia puolestaan uhkaavat Venäjän esittämät vientitullien korotukset.

Venäjä on ilmoittanut korottavansa puun vientitulleja huomattavasti nostaakseen jalostusastettaan pelkän raakapuun viennin sijasta. Tullimaksut nousevat asteittain vuoden 2009 alkuun saakka, jolloin hinta tulee olemaan 50 euroa kuutiolta. Tämä uhkaa käytännössä lopettaa puun tuonnin Venäjältä Suomeen.

Keskimäärin viidennes suomalaisen metsäteollisuuden raaka-ainetarpeesta tulee Venäjältä. Vuonna 2006 kaiken tuodun puun volyymi oli 19 miljoonaa kuutiometriä, josta lähes neljä viidesosaa oli venäläistä puuta.

Tuontipuuta on pystyttävä korvaamaan kotimaisella raaka-aineella. Tämä on perusedellytys metsäteollisuuden tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle Suomessa. Kotimaisen puun osuuden lisääminen luo myös uusia työpaikkoja syrjäisille alueille, joilla työllistyminen on ollut perinteisesti hankalaa.

Omavaraisuusasteen nostaminen vahvistaisi myös Suomen vaihtotasetta ja bruttokansantuotetta.

Uusimpien metsävaraselvitysten mukaan kotimaisen puun hakkuita voidaan lisätä kestävästi 10 -15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Suomen metsät kasvavat vuodessa vajaat 100 miljoonaa kuutiometriä, josta on tähän asti hakattu n. 55 miljoonaa kuutiota. Puun tarjontaa on mahdollista parantaa, sillä Suomen yksityismetsistä jopa viidennes on tällä hetkellä aktiivisen metsätalouden ulkopuolella.

Puun hinta on vahvassa nousussa, mikä lisää metsänomistajien myyntihalukkuutta.

Kotimaisen puun hankinta edellyttää lisäksi tehokkaampaa metsänhoitoa, kuljetusverkoston kattavuudesta ja kantokyvystä huolehtimista sekä ammattitaitoista työvoimaa.

Hallitus on jo käynyt toimiin kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi.

Puukuljetusten turvaamiseksi perustienpitoon on varattu kertaluonteinen 20 miljoonan euron panostus. Lisäksi yksityisteiden valtionapuja korotetaan.

Kuljetusverkoston ajantasaisuus edellyttää myös raideliikenteen kehittämistä.

Uusi hallitusohjelma sisältää pitkävaikutteisia toimia, jotka edistävät suomalaista metsänhoitoa ja metsien kestävää käyttöä. Metsänparannuksen määrärahoja lisätään vaalikauden aikana 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi luvassa on resursseja metsänomistajien neuvontapalveluihin, mikä edistää ammattimaista metsänhoitoa. Perintöveron poisto metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa estää metsätilojen pirstoutumista puun myynnin kannalta merkityksettömän pieniksi yksiköiksi.

Vaikka kotimaisen puun saantia saataisiin lisättyä tavoitteiden mukaisesti, ongelmana on puuaineksen monipuolisuuden turvaaminen. Mikäli puun tuonti Venäjältä loppuu, esimerkiksi koivukuidusta tulee pula, sillä sitä ei ole tarpeeksi saatavissa Suomen metsistä. Viime vuonna Venäjältä tuodusta puusta 41 prosenttia oli koivua. Lievää helpotusta tilanteeseen tuo se, että sellukoivun tullivapaus loppuu näillä näkymin vasta vuoden 2011 alusta.

On ymmärrettävää, että Venäjä haluaa kehittyä raaka-aineen viejästä jalostajaksi. Protektionistiset toimet eivät kuitenkaan herätä luottamusta yrityksissä, joita houkutellaan investoimaan Venäjälle. Pääministeri Sergei Fradkov vahvisti hiljattain Suomen vierailullaan, että puutullit tulevat voimaan, joskin neuvotteluvaraa voi tietyillä edellytyksillä olla.

Suomen on jatkettava neuvotteluja asiasta EU:n avustuksella. Kotimaisen puuntuotannon tehostamisesta on hyötyä joka tapauksessa kansantalouden ja työpaikkojen säilymisen kannalta, vaikka Venäjän tullimaksuihin onnistuttaisiinkin saamaan huojennusta.