Taloudellisen tilanteen epävarmuus sekä ruuan ja polttoaineiden kallistuminen ovat nousseet otsikoihin. Lähes päivittäin lehdistä voi lukea, kuinka dieselin hinta on kohonnut uuteen ennätykseen ja maitolitra kallistunut. Perheelliset, asuntovelalliset ja pienituloiset ovat huolissaan omasta pärjäämisestään.

Olemme saaneet nauttia vuosia pitkään kestäneestä talouskasvusta ja suhteellisen matalasta inflaatiosta, mutta viime vuoden loppupuolelta lähtien kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt maailmanlaajuisesti. Euroalueella se on noussut 1-2 prosentin tuntumasta lähes 4 prosenttiin.

Suomessakin inflaatio on kiihtynyt. Viimeisin luku on toukokuulta, jolloin inflaatio oli 4,2 prosenttia Inflaation kiihtymisen taustalla on erityisesti öljyn ja elintarvikkeiden maailmanlaajuinen hintojen voimakas nousu, mikä heijastuu useimpien elämään ja näkyy bensa- asemilla sekä ruokakaupassa.

Lisähuolena on epävakaiden rahoitusmarkkinoiden vauhdittama markkinakorkojen nousu, mikä uhkaa kiristää monen asuntovelallisen taloutta. Viimeksi viime viikolla EKP nosti ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä. Tämä korotus vaikuttaa korkojen nousuun.

Vuonna 2006 halvalla korolla otetun sadan tuhannen euron asuntolainan kuukausierät ovat kasvaneet jo 200 eurolla. Kohonneiden lainakustannuksen maksamiseksi kotitalouksien on pakko tinkiä muusta kulutuksestaan. Ruokaa on kuitenkin joka tapauksessa hankittava. Moni on myös vähentänyt autonsa jokapäiväistä käyttöä.

Tilanteessa ei ole kuitenkaan syytä vaipua epätoivoon. Suomessa kotimainen markkinatilanne on yhä vakaa, talous jatkaa edelleen kasvuaan ja työllisyystilanne on parempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Suomen viennistä riippuva talous vaatii veturikseen kansainvälistä talouskasvua. Kasvun arvioidaan jatkuvan hyvänä kehittyvissä Aasian talouksissa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa.

Eniten kotitalouksien tuloihin ja ostovoimaan vaikuttavat talouden kasvu ja työllisyyden parantuminen. Suurin osa työssä olevista saa edelleen sovitut palkankorotukset, mikä auttaa perheitä elinkustannusten kallistuessa.

Hallituksen tavoitteena on nimenomaan lisätä työllisyyttä entisestään, sillä työn tekeminen on paras keino taata tulokehitys. Työllisyys onkin noussut kuluvana vuonna jo 70 prosenttiin.

Kotitalouksien kulutuksen rakenne vaihtelee niiden sosioekonomisen aseman mukaan. Eritaustaiset kotitaloudet kokevat hintakehityksen eri tavoin. Jos kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat pienet ja ne kulutetaan lähes kokonaisuudessaan, hintojen nousu vaikeuttaa merkittävästi taloudellista asemaa.

Sosiaalietuuksien saajat on kuitenkin onneksi osittain suojattu inflaation nousua vastaan. Esimerkiksi eläkkeisiin ja valtaosaan muistakin etuuksista tehdään automaattisesti inflaatiokorotukset. Valtiovarainministeriön arvion mukaan eläkeläisten ostovoiman koheneminen on yleisesti ottaen samaa luokkaa tai jopa parempi kuin kotitalouksissa keskimäärin.

Jo ensi vuonna inflaatiotilanne on ennusteiden mukaan helpottumassa. Ostovoiman kasvun kannalta vuodesta 2009 voi ennustaa positiivista: Palkankorotukset pysyvät sovitulla tasolla, inflaatiovauhti hidastuu ja suunnitteilla olevat tuloveron alennukset nostavat ostovoimaa.

Saman tekee myös ruoan arvonlisäveron alennus viidellä prosenttiyksiköllä ensi vuoden lokakuusta lähtien. Ruoan hinnan lasku pienentää inflaatiota ja auttaa nimenomaan niitä pienituloisia kotitalouksia, joissa merkittävä osa tuloista kuluu välttämättömiin elintarvikkeisiin.

Tärkeätä myös olisi, että öljyn maailmanmarkkinat rauhoittuisivat nopeasti. Nyt polttoaineiden hinnat ovat käsittämättömän korkealla tasolla ja suomalaisen työn hedelmät valuvat öljyntuottajien taskuun.