Talouden taantuma on hiljalleen hellittämässä, mutta sen seuraukset näkyvät vielä pitkään julkisessa taloudessa ja vientituloissamme. Vienti ei vielä vedä totuttuun tapaan ja kasvu on hidasta. Työttömyys kasvaa edelleen, vaikka mittavalla elvytyksellä onkin pystytty ehkäisemään kaikkein pahimpien arvioiden toteutuminen.

Jo syyskuussa 2008 annettu budjettiesitys vuodelle 2009 oli voimakkaasti elvyttävä. Tuohon budjettiin sisältyi paitsi veronkevennyksiä ja rakentamisen tukia, myös esimerkiksi useiden minimipäivärahojen nosto työttömyysturvan tasolle ja lapsilisien korotus monilapsisille perheille.

Elvyttävistä toimista muodostuu lähes kahden vuoden ketju monenlaisia toimenpiteitä. Näiden erilaisten toimien yhteissumma nousee jopa 20 miljardiin euroon, kun huomioidaan kaikki hallituksen tähän mennessä päättämät toimet. Siitä huolimatta oppositiossa räksyttävät sosialistit pitävät toimia vaatimattomina.

Elvytyksellä on pystytty torjumaan työttömyyttä ja pitämään yllä kotimarkkinoiden vetoa viennin tyrehtyessä. Tästä syystä myöskään opposition parjaamat veronkevennykset eivät ole olleet merkityksettömiä vaan päinvastoin. Elvytyksen päätavoite on koko ajan ollut työllisyyden ylläpitäminen. Tässä veronkevennykset ovat olleet hyvänä apuna lisäten kotitalouksien ostovoimaa ja kansalaisten luottamusta omaan talouteensa.

Valitettavasti tosiasia kuitenkin on, että taantuma on aiheuttanut monille ihmisille vaikeita tilanteita joko lomautusten tai työttömyyden vuoksi. Tänä keväänä yhä useammassa perheessä on vakava huoli perheen toimeentulon turvaamisesta töiden loppuessa. Tähän huoleen on pyritty vastaamaan. Tällä viikolla eduskunnassa esitelty lisätalousarvio keskittyy nimenomaan työttömäksi jääneiden aseman parantamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä nosti jo viime vuoden keväällä esiin nuorten pahenevan työllisyystilanteen. Tämä taantuma on heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön. Työttömyys jättää pisimmän arven nimenomaan nuoren ihmisen työuraan. Kokonaan työelämästä ja koulutuksesta syrjäytyminen on kaikista vaikein tilanne nimenomaan nuorille, koska heillä ei ole vielä sitä kokemusta, jonka avulla elämänhallinnan voi säilyttää pahoista vastoinkäymisistä huolimatta.

Lisätalousarviossa on toimia erilaisissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Siinä missä yksi nuori hyötyy työllistämissetelistä ja pystyy sillä tavoin hankkimaan itselleen työpaikan, toiselle nuorelle on tärkeää päästä kouluttautumaan esimerkiksi oppisopimuksen kautta.

Tärkeätä on myös, että nuorten neuvonta- ja ohjauspalveluita lisätään. Kaikille nuorille ei ole aina selvää, millaisia mahdollisuuksia työllistymiseen, opiskeluun tai esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymiseen on olemassa. Kun panostetaan erilaisiin tukitoimiin, on tärkeää, että nuoret myös saavat tietoa erilaisista mahdollisuuksista ja ammatti-ihmiset käyvät vaihtoehtoja läpi nuorten kanssa.

Työllisyyttä tukevissa toimissa on huomioitava alueelliset ja paikalliset tarpeet. Elinkeinorakenteet vaihtelevat eri alueilla ja tukea on pystyttävä suuntamaan niin, että paikallisia hyviksi havaittuja keinoja voidaan hyödyntää. Tässä on syytä herkällä korvalla kuunnella heitä, jotka ovat toteuttamassa työllisyystoimia omilla alueillaan.