Kauppa ja muut palvelualat ovat viime vuosina vallanneet alaa suomalaisella elinkeinosektorilla samalla kun teollisuuden ja maatalouden osuus on kaventunut. Yhä useampi suomalainen tienaa jatkossa elantonsa palvelualoilla työskennellen. Samalla kaupan ja muiden palveluiden tuottavuuden kasvun merkitys kansantaloutemme kivijalkana korostuu.

Juuri toteutettu kauppojen aukiolouudistus on puhututtanut jo vuosia kaupan edustajia ja poliitikkoja. Lakiuudistuksen yhteydessä lähdettiin liikkeelle siitä, että kaupan alalle on tarjottava kaikki menestymisen mahdollisuudet kaupankäynnin esteitä purkamalla. Kaupan palveluja kehitettäessä on aina pidettävä mielessä myös asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Aukioloaikojen laajentamista edistikin olennaisesti juuri se, että valtaosa suomalaisista on vapaamman sunnuntaiaukiolon kannalla. Työelämän muuttuessa on myös palveluiden pystyttävä joustamaan asiakkaiden toivomalla tavalla.

Vapaammat aukiolot ovat merkittäviä myös yrittämisen vapauden kannalta. Uuden lain myötä yrittäjä voi itse päättää milloin liikkeen aukipitäminen on hänelle kannattavaa. Varsinkin nykyisessä taloustilanteessa tämä on äärimmäisen tärkeää. Syytä on muistaa, että laki ei anna kenellekään oikeutta pakottaa yrittäjää pitämään liikkeensä ovia auki.

Suurinta huolta lain myötä lisääntyvistä sunnuntaiaukioloista ovat kantaneet kauppakeskuksissa yritystään pitävät pienyrittäjät. Kauppakeskuksilla on usein liiketilan vuokraamisen ehtona tietyt, kaikkien keskuksen liikkeiden noudattamat yhteiset aukioloajat. Nyt kun aukioloja vapautetaan, ei voida lähteä siitä, että pienyrittäjät olisivat kauppakeskuksissa velvoitettuja pitämään liikkeitään auki yhtä laajasti kuin esimerkiksi monen kymmenen työntekijän supermarketit. Eduskunnassa lain henki ei jäänytkään tippaakaan epäselväksi: jokaiselle yrittäjälle on turvattava vähintään yksi viikoittainen vapaapäivä. Me lainsäätäjinä toivomme kovasti, että lain henki toteutuu myös käytännössä. Eduskunta edellyttää myös, että aukioloaikojen vapauttamisen vaikutuksia seurataan tarkoin myös pienyrittäjän kannalta. Asiasta annetaan eduskunnalle selonteko vuoden 2012 loppuun mennessä.

Tukevan selkänojan aukioloaikojen vapauttamiselle antaa Palvelualojen ammattiliiton PAM:n ja Kaupan Liiton keskinäinen työehtosopimus, jossa sovitaan muun muassa uusista sunnuntaityön ehdoista. Kaupan alan työntekijät ja PAM ovat olleet erittäin tyytyväisiä uusiin työehtoihinsa. PAM jopa toivoi, että laki vietäisiin eduskunnassa läpi alkuperäistä aikataulusuunnitelmaa nopeuttaen. Nyt laki saadaan voimaan jo ennen joulukauppaa, jolloin työntekijät saavat heti sunnuntailisiin 50 prosentin korotuksen.

On erinomaista, että työehtosopimuksessa on muutoinkin pidetty huolta siitä, ettei sunnuntaityötä teetetä sellaisilla työntekijöillä, jotka eivät sunnuntaisin halua työskennellä. Monet kauppiaat ovat kertoneet, että sunnuntaitöihin on kuitenkin enemmän halukkaita kuin työvuoroja riittää. Erityisesti opiskelijoille sunnuntaityö on mieluinen lisä palkkapussiin. Yhden päivän työllä voidaan ansaita usean päivän palkkapussi, jolloin aikaa säästyy opiskelijan leipätyöhön; opintojen loppuun suorittamiseen. Työehtosopimuksessa taataan myös jokaiselle kaupan alan työntekijälle vähintään 22 vapaata sunnuntaita kalenterivuoden aikana.

Koska toteutuneella aukiolojen laajentamisella on niin kaupan alan, työntekijöiden kuin kuluttajienkin tuki, ei ole päättäjien tehtävä rajoittaa alan kehittymistä sen itsensä toivomaan suuntaan. Lisäksi aukioloaikojen vapauttamisella on monia muitakin positiivisia vaikutuksia. Sunnuntaiaukiolon vapauttaminen lisää kaupunkikeskustojen kaupallista kiinnostavuutta ja kilpailukykyä suhteessa taajamien ulkopuolelle suunniteltuihin kauppakeskuksiin. Se tukee merkittävästi muitakin työllistäviä palvelualoja kuten esimerkiksi matkailua. Myös kaupan alalla uskotaan uudistuksen tuovan lisää työpaikkoja alkutuotannosta elintarviketeollisuuden kautta kauppaan. Samalla sääntelyn purkaminen kasvattaa myös valtion verotuloa.