Nimimerkki Riisseli (Ilkka 28.06.) oli näreissään siitä, että ministerit ja kansanedustajat eivät vastaa lehtien yleisönosastoissa esitettyihin mielipiteisiin. Saan varsin paljon omalla nimellä lähetettyjä kysymyksiä mm. sähköpostilla, joihin on vastattava lähes päivittäin. Valitettavasti aika ei käytännössä aina riitä lukuisten lehtien yleisönosastoissa olevien nimettömien ja joskus hyvin perusteltujen kysymysten käsittelyyn. Teen nyt harkitun poikkeuksen, koska nimimerkin huolet koskettivat ajankohtaisia polttoaineiden hintoja.

Suurimpana selittävänä tekijänä polttoaineen hintaan on ollut raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu, joka johtuu mm. öljyn kysynnän kasvusta nousevissa talouksissa kuten Kiinassa ja levottomuuksista öljyntuotannon kannalta keskeisellä Lähi-idän alueella. Raakaöljyn hinnan odotetaan kesän aikana nousevan yli 150 dollariin tynnyriltä. Tämä on kaikkien kannalta varsin huolestuttavaa.

Lisäksi öljyn hintaa on nostanut dollarin jatkunut heikentyminen mm. euroon nähden. Kesäkuussa hintaa on vetänyt ylös myös mm. tulipalo norjalaisella öljynporauslautalla. Hinnannousua ei ole näyttänyt hillitsevän tieto, että suurin öljynviejämaa Saudi-Arabia on luvannut kasvattaa öljyntuotantoaan.

Ajankohtaan nähden epätyypillisesti öljyn kysynnän veturina on toiminut dieselöljy ja kevyt polttoöljy. Keväällä ja alkukesällä autoilukausi siirtää yleensä markkinoiden painopistettä bensiiniin, kun taas dieselöljyssä painopiste on tavallisesti syksyllä ja talvella polttoöljyssä pohjoisen pallonpuoliskon lämmityskaudella.

Tällä hetkellä lämmitysöljyn maailmanmarkkinahinta on jopa bensiiniä korkeampi. Lämmitysöljyn maailmanmarkkinahinta oli kesäkuussa noin 1200 dollaria tonnilta ja dieselöljyn noin 1220 dollaria tonnilta. Bensiinin maailmanmarkkinahinta oli noin 1130 dollaria tonnilta.

Polttoaineen hinnan nousu ei myöskään kasvata valtion verotuottoja, sillä polttoaineessa veroa kannetaan senttiä per litra -periaatteella. Korkean hinnan odotetaan päinvastoin vähentävän polttoaineen kulutusta, jolloin vaikutus verotuottoihin on niitä vähentävä. Arvonlisäveron osuus saattaa kuitenkin hieman nousta. Myös autokannan uudistumisella on vaikutuksia polttoaineen kulutukseen, sillä uudet autot kuluttavat vanhoja vähemmän.

Valitettavasti valtiolla ei ole kovin hyviä keinoja vaikuttaa polttoaineiden hintojen vaihteluun ja niiden trendinomaisena jatkuneeseen nousuun. Tämä johtuu mm. siitä, että EU-maat ovat yhteisesti sopineet, etteivät ne ala yksittäin alentamaan polttoaineverojaan kohonnen öljyn hinnan vuoksi. Öljyntuottajat voisivat edelleen nostaa raakaöljyn hintaa ja näin verohuojennus valuisi kuluttajan näkökulmasta hukkaan.

Hallitus toteutti vastikään autoverouudistuksen, jossa huomioidaan auton hiilidioksidipäästöt. Näin ollen autokantamme muuttuu polttoaineen kulutukseltaan pihimpään suuntaan ja ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta erityisen haitallista hiilidioksidikuormitusta voidaan vähentää.

Alkuvuonna myytyjen uusien autojen keskimääräiset päästöarvot ovat pudonneet noin 10 % verrattuna edellisen vuoden tasoon. Uusimpana keinona liikenteen päästöjen rajoittamiseksi on esitetty polttoaineiden verottamista niiden päästöjen mukaan. Jatkossa esimerkiksi turpeesta valmistettu biodiesel voisi siis olla huomattavasti tavallista korkeaoktaanista bensiiniä huomattavasti kevyemmin verotettua. Asia on kuitenkin vasta valmistelussa, eikä päätöstä verojen porrastamisen suhteen ole vielä tehty.

Polttoaineiden hinnan nousu on syönyt voimakkaasti ammattiliikenteen kannattavuutta. Monesta suunnasta on vaadittu valtion toimia tilanteen helpottamiseksi. Valtiovarainministeri Katainen tapasikin äskettäin mm. linja-autoliiton ja SKAL:n edustajia löytääkseen keinoja alan hankalan tilanteen helpottamiseksi. Yhtenä keinona on esitetty käyttövoimaverosta luopumista tai veron osittaista palauttamista.

Toisena vaihtoehtona on esitetty EU-minimin ylittävän polttoaineveron palauttamista kuljetusyrityksille. Vertailun vuoksi mainittakoon, että yhden täysperävaunullisen rekan vuotuiset käyttökustannukset ovat noin 150 000 - 200 000 euroa, kun taas 1 snt/l kevennys polttoaineen hinnassa vaikuttaa rekan käyttökustannuksiin keskimäärin noin 450 euroa. Tätäkin asiaa on vakavasti harkittava ja jokainen kivi on käännettävä.

Suomi on pitkien yhteyksien maa ja meidän tulee säilyttää kilpailukykymme toimivien kuljetusten osalta. Kaikki yrittäjät eivät ole saaneet sidottua kustannuksia kuljetusten hintoihin. Myös työmatkaliikenne on tällä hetkellä aivan kohtuuttoman kallista. Korkea hinta vaikuttaa myös inflaatioon ja siten kansalaisten ostovoiman kehittymiseen merkittävällä tavalla. Siksi jokin järkevä ratkaisu on löydettävä.