Hallitus on tehnyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarpeellisen kannanoton eläkeiän nostamisesta peräti kolmella vuodesta 2025 alkaen. Siitä on puhuttu tällä viikolla opposition tekemässä välikysymyksessä eduskunnassa.

Linjaus on erityisen tarpeellinen, koska julkinen talous on saatava pysymään tasapainossa niin nyt taantuman aikana kuin vielä sen jälkeenkin. Hallituksen ja työmarkkinoiden tekemä paperi on kaikin puolin hyvä ja Kokoomus antaa sille täyden tukensa. Sopimus on jopa huomattavasti haasteellisempi kuin Matti Vanhasen tekemä alkuperäinen esitys. Lopputulos mukailee pitkälle puheenjohtaja Kataisen aikaisemmin julkisuudessa ollutta toimintamallia ja asia siirtyy nyt pikaiseen pohdintaan Rantalan komiteaan.

Keskiviikkona valtiovarainministeri Katainen kertoi suorassa lähetyksessä Ylelle, että pahimmillaan Suomi joutuu ottamaan lähivuosina uutta velkaa jopa 60.000.000.000 euroa. Taantuman aikana kertyvää suurta velkaa ei oteta ollenkaan huvikseen, vaan ainoastaan siksi, että hyvinvointipalveluja ja sosiaaliturvaa voidaan edelleen ylläpitää ja kehittää.

Lainat kuitenkin lankeavat aikanaan maksettaviksi, ja samoin meidän on pidettävä huolta ikääntyvän Suomen pärjäämisestä muutenkin. Taantuma ei saa peittää alleen tulevia haasteita, vaan myös niihin on kyettävä varautumaan jo nyt.

Päivähoito, ikäihmisten palvelut ja peruskoulutus on pystyttävä maksamaan myös silloin, kun eläkeikäisten määrä kasvaa ja työssäkäyvien määrä vähenee.

Vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseen on tarjolla kolme: menoleikkaukset, veronkorotukset tai rakenteelliset uudistukset.

Menoleikkaukset tarkoittavat käytännössä sitä, että hyvinvointipalveluista ja etuuksista joudutaan leikkaamaan. Tämä on liiankin hyvin muistissa 1990-luvun alun lamasta, jonka henkistä laskua maksetaan osin edelleen. Tuolloin vaihtoehtoa menoleikkauksille ei ollut paljonkaan tarjolla. Yhteiskunnan yhtenäisyyden ja yhdessä tekemisen hengen kannalta on tärkeää, ettei tämänhetkisen kriisin laskua maksateta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla.

Menoleikkaukset olisivat pahimmillaan juuri sitä.

Veronkorotuksilla taas heikennettäisiin palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa ja vähennettäisiin työn ja yrittämisen kannustavuutta, jota on yritetty kaikin voimin viime vuosina parantaa. Menoleikkausten tavoin kovat veronkorotukset ovat varsin lyhytnäköinen tie. Opposition esittämät veronkiristykset eivät myöskään edistä työllisyyttä, eivätkä ne mitenkään riitä purkamaan taantuman aikaisen velanoton tuomaa taakkaa. Veronkorotusten olisi oltava moninkertaisia siihen nähden, mitä veronkevennyksistä luopumalla voitaisiin edes ylimitoitetuimmissa arvioissa saavuttaa.

Lähtökohtana tuleekin olla se, että työura pyritään Suomessakin saamaan pohjoismaiselle tasolle, eli palveluja kehitetään ja velkaa maksetaan omalla, suomalaisella työllä. Muissa Pohjoismaissa eläkkeellesiirtymisiät ovat Suomea korkeampia, jopa useita vuosia. Samoin opiskeluista työelämään siirtyminen on Suomessa haaste. Nyt pitää uskaltaa tehdä uudistuksia työuran molempiin päihin.

Pelkkä hallinnollinen eläkeikärajan nostaminen ei tuo automaattisesti työuriin pidennystä, se on aivan päivänselvää. Eläkeiän nostaminen toimii vain, jos ihmiset jaksavat olla töissä. Eläkeikärajan nosto on yksi osa kokonaisuutta, johon liittyy olennaisesti myös työelämän kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen.

Työelämän kehittämiseen pitää panostaa esimerkiksi kohdentamalla uudelleen ja tehostamalla kuntoutusta ja aikuiskoulutusta. Samalla kun hallitus teki puoliväliriihessä eläkeikään liittyvän linjauksen, päätettiin myös kuntoutuspalveluiden järjestämistä selkeyttää. Näin parannetaan kuntoutusta tarvitsevien asemaa ja samalla myös toimeentuloa kuntoutuksen aikana.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta puolestaan valmistellaan parasta aikaa. Eivätkä toimet jää tähän.

Myös työterveyshuollolla ja terveyden edistämisellä on työssä jaksamisessa iso rooli. Hyviä käytäntöjä löytyy työpaikoilta jo paljon, ne pitää saada laajalti käyttöön. Nyt onkin hyvä keskustella siitä, miten työpaikoilla asiat saadaan hoidettua nykyistä paremmin myös työssä jaksamisen ja viihtymisen kannalta.

Huomisen hyvinvointia turvataan monin keinoin. Tavoitteena on työurien pidentäminen niin eläkeuudistuksilla kuin opiskeluaikoja lyhentämälläkin, mutta myös esimerkiksi eläkkeiden rahastoinnin vahvistaminen sekä suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukyvystä huolehtiminen kuuluvat tähän pakettiin. Edessämme on niin taantuman taittaminen, sen seuraamusten kantaminen kuin väestön ikääntyminenkin.

Joskus maailmantalous vielä nousee ja Suomi nousee muiden mukana.Yhdessä vastuuta kantaen näistä haasteista selvitään. Toimitaan niin, että yhä useampi jaksaa työelämässä pidempään ja tuetaan ja autetaan heitä, jotka eivät jaksa.