Kehysriihen päätökset olivat mukavaa luettavaa poliisien tilanteesta huolestuneille. Viime vuosina tarpeellisia poliisien kehityshankkeita on jouduttu lykkäämään eikä poliisimiehiä ole kyetty työllistämään koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Erityisesti vastavalmistuneet poliisit ovat kärsineet rahoitustilanteesta, sillä eläkkeelle siirtyvien poliisimiesten tilalle ei ole voitu palkata uusia. Kestämätön tilanne on jatkunut jo useita vuosia ja tilannetta on jouduttu paikkailemaan lisämäärärahoilla. Nyt hallitus on päättänyt, että tästä tilanteesta on tultava loppu ja poliiseille on saatava pitkän aikavälin kestävä ratkaisu.

Hallitus on ottanut merkittävän askeleen poliisien resurssivajeen korjaamiseksi sekä hallinnon uudistamiseksi. Työttömänä olevien poliisien palkkaamiseksi hallitus lisää peräti 35 milj. euroa kehyskaudella 2009-2012. Lisäys tehdään etupainotteisesti siten, että vuodelle 2009 lisäys on 15 milj. euroa laskien asteittain 5 milj. euroon kehyskauden loppuun mennessä. Tällöin poliisien eläköityminen on nopeutunut ja helpottanut kokonaistilannetta muutoinkin.

Ongelmalliseen tilanteeseen on päädytty hiljalleen, sillä muuttuvan toimintaympäristön vaateisiin ei ole osattu reagoida riittävän nopeasti.

Poliisihallinnon alueellistamishankkeet ja kansainväliset velvoitteet ovat myös lisänneet kustannuksia. Edellisen hallituksen aikana ei myöskään ole ollut tarkkaa kuvaa siitä paljonko poliiseja tulee kouluttaa. Muun muassa tänä vuonna valmistuu noin 500 poliisimiestä. Poliisin ammattiin kouluttaminen ei ole halpaa, n. 40 000 euroa per vuosi, joten jokainen kortistoon valmistuva poliisi on liikaa.

Viime syksynä eduskunta myönsi poliisin vuodelle 2008 akuuttiin määrärahatarpeeseen 3,9 miljoonaa euroa talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Linjauksemme oli, että lisämääräraha käytetään poliisimiesten palkkausmenoihin.

Tästä huolimatta lisää rahaa tarvitaan vielä tämän kevään lisäbudjetin yhteydessä, jotta poliisimiesten määrä voidaan säilyttää vuoden 2007 tasolla.

Arvio liikkuu n. 6 milj. euron kieppeillä. Tällä summalla pystytään työllistämään noin 300 poliisia puoleksi vuodeksi. Neuvottelut lisämäärärahasta ovat parhaillaan hyvässä vauhdissa ja johtanevat positiiviseen tulokseen, sillä hälyttävä tilanne on hyvin koko hallituksen tiedossa.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund on rivakasti tarttunut poliisikentän moninaisiin haasteisiin. Poliisikoulutettavien aloitusmäärät on vähennetty 312:sta vuoden 2008 alusta. Luonnollisestikin korjausliikkeen vaikutukset ovat nähtävissä viiveellä. Oikeaan koulutusmäärään pyritäänkin Holmlundin toimesta löytämään pitkällä aikavälillä tyydyttävä ratkaisu. Henkilöstötarpeita pohtimaan on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on laatia yhteiskunnallinen tulevaisuusarvio sekä arvio poliisin toimintaympäristöstä ja tehtävistä vuonna 2020.

Työryhmä määrittää myös poliisin ydintehtävät, tarvittavat resurssit ja henkilöstön sekä arvioi muiden viranomaisten toiminnan kehittämisen vaikutusta poliisin resurssitarpeisiin. Työryhmä tekee lisäksi kansainvälisen vertailun poliisin resurssien ja tehtävien kohdentumisesta sekä laatii ehdotukset poliisin pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmaksi. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2008 lopussa.

Hallituksen yhteinen tahto on, että poliisin toimintakyky on turvattava kaikissa tilanteissa. Tosiasia on, että poliisimiehiä ei kannata kouluttaa työttömyyskortistoon. Sisäasiainministerin ponnisteluja tilanteen selkeyttämiseen ja ratkaisumallien kehittämiseen tuetaankin yksituumaisena.

Kansalaisten turvallisuudentunnetta ja uskoa poliisin toimintakykyyn ei saa horjuttaa. Kokoomus onkin lähtenyt hallituksessa määrätietoisesti korjaamaan tilannetta. Pitkän tähtäimen suunnittelu luo paremmat edellytykset jatkossa tunnistaa henkilöstötarpeen muutokset ajoissa. Vai näin voidaan saavuttaa kansalaisten luottamus ja turvata laadukkaiden poliisipalveluiden tarjonta tulevaisuudessa.